torstai 21. helmikuuta 2013

Haastehässäkkä - ja ensimmäinen yritys sen purkamiseksi


Olen huono ihminen. Sen huomasin, kun kurkin, kuinka monta haastetta minulla on pershiessäni haudottavana. Onneksi tieto huonoudestani ei ole uusi, joten se lohduttanee itseni lisäksi myös lukijoitani.

Ambra  haastoi minua jo 19.12. Tätä viivystystä voi selittää sillä, että silloin oli joulun aika ja sitten sillä, että "oli niin karsea kiire töissä joulun jälkeen, et ei vaan muistanu". Joo joo.

No mutta, lähdetään liikkeelle: Ambralla oli asiaa ja minä yritän vastata.

1. Miksi lapsille valehdellaan, että joulupukki on olemassa, vaikka totuus tulee ennemmin tai myöhemmin ilmi ja kaikille olisi vain paljon helpompaa ilman kaikkea salailua?

Lapsille valehdellaan, koska se kehittää heidän mielikuvitustaan. Myöhemmin raskaan arjen keskellä se on tarpeen.




2. Onko laiskuus paha vai hyvä asia? Mitä laiskuus on?

Laiskuus on hyvästä, koska se aiheuttaa huonoa omaatuntoa. Huono omatunto pistää taas pökköä pesään ja saa riehumaan raivopäänä esim. töissä muutaman tunnin. Minun teoriani mukaan tässä on kyse Marxin klassisesta teesi-antiteesi-ilmiöstä sovellettuna psykologiaan. 

Kysymykseen "Mitä laiskuus on?", vastaan, että oikeanlainen laiskuus on suurta viisautta. Ainakin töissä pitää tietää, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Laiska ei tee turhaa työtä ja säästää siten hermojaan ja ikävuosia.

3. Tuleeko tv:stä liikaa realitya?

Joo tulee. Viitsi enää edes katsoa koko toosaa.

4. Panostaisitko mieluummin lastensuojeluun vai vanhustenhuoltoon ja miksi? Ja ei, ei saa valita molempia. Tiedän, paha kysymys.

Lastensuojeluun. En ala perustella, koska se johtaisi joka tapauksessa pahalle suomaalle. Kyse on tunteesta ja järjestä, suuressa sekamelskassa pääni sisällä. Sanotaan nyt vain, että valitsen tulevaisuuden tukemisen, jos on pakko.

5. Kerro joku kaunis joulumuisto.

Muistan, kuinka joskus juuri ennen joulua menin setäni vaimon kanssa ulos ja hän uskovaisena ihmisenä kertoi enkeleistä taivaassa. Minä (n. 7v.) katselin -25 asteen pakkasessa maaseudun säkkipimeässä yössä tähtikirkasta taivasta ja voin vaikka vannoa, että kuulin enkelikuoron hymisevän rasvatyynessä pimeässä.

6. Jos saisit 10 000 € ja se pitäisi kuluttaa yhden päivän aikana vain itseesi, niin mihis se raha palaisi?

Hahhaa, tämä on helppoa. Menisin kalliiseen hotelliin jossain päin Eurooppaa (tod.näk. Budapestiin, Veronaan tai Lontooseen), joisin samppanjaa ja ostaisin lopuilla rahoilla kenkiä (niisk,  kyllä minullakin on naisellinen puoleni).

7. Kumpi on pahempi, holtiton ja vastuuton mieli vai syntymävakava luonne, joka ei koskaan taivu iloitteluun?

Kyllä holtiton ja vastuuton on pahempi, vaikka myönnän kuuluneeni enemmän holtittomien ja vastuuttomien jengiin ennen perhe-elämää. Syntymävakava tuskin jaksaa surra menettämäänsä iloa, kun ei osaa muuta olla kuin vakava. Vaikea sitä ilottomuuden määrää on kuvitella, mutta kaikki kunnia niille nyrpistelijöille.

8. Mihin uskot?

Siihen, että maailmassa on paljon muuta kuin tieteelliset tosiasiat. Vaikka ajattelen (mielestäni) usein järjellä, en voi käsittää, miksi ihmiset nykyisin leimaavat mm. astrologian ja kummitukset niin helposti huuhaaksi, mutta uskovat heittämällä esmes sen, että niin korkeita ääniä on olemassa, että ihminen ei niitä voi kuulla. Emmehän me niitä korkeita ääniäkään kuule, mutta ne on onnistuttu tieteellisin keinoin todistamaan. Minusta on kummallista, että nykyisin ei ole sopivaa uskoa asioihin, joita ei joillain ihmisen itse keksimillä rajallisilla mittareilla ole oikeiksi todistettu. Varsinkin kun ne mittarit muuttuvat koko ajan ja uusi tieto kumoaa koko ajan vanhaa (esimerkkinä toimikoon se kananmunan vaarallisuus, jota huudeltiin vuosikymmeniä, ennen kuin  sitten se yks kaks yllättäen olikin höpöhöpöä). 

9. Mitä et tekisi rahasta? Vaikka saisit niin paljon rahaa että voisit pelastaa kaikki Afrikan orpolapset ja elää itse leveästi loppuelämäsi.

En myisi omaa lastani. Itseni kyllä voisin myydä.

10. Lasketko vieläkin, mitä joku asia maksaa markoissa? (minä lasken:-D)

En. En edes enää osaa.

Ja tässä randomisti kymmenen faktaa minusta:
1. Olen asunut kohta 5 (!!!) vuotta Lahdessa.

2. Tykkään niin paljon hyvästä ruoasta, että olen tuhlannut euron jos toisenkin useampaan Michelin-ravintolaan, vaikka aina ei olisi ehkä ollut edes varaa.
3. Inhoan sushia. Ne jotka sitä syövät ja sitä muka rakastavat, valehtelevat.
4. Kävin tänään ensimmäistä kertaa lätkämatsissa.
5. Inhoan vaateostoksia, mutta kenkäostoksilla voisin olla vaikka vuoden. Se näkyy vaatekaapistakin.
6. Osaan vieläkin soittaa nokkahuilulla hämä-hämähäkin. Tuli jouluna todistettua.
7. Olen urheilijasukua. Isäni on Suomen mestari, mutta en kerro missä.
8. Kirjoitin teininä kouluvihkoihin jatkokertomuksen nimeltä "Saari". Se kertoi vampyyriin rakastuvasta tavallisesta tytöstä. Hitto vieköön. Nyt kun katsoo Twilight-saagan menestystä, on tullut mieleen, että olisi pitänyt yrittää julkaista se hömppäpömppä.
9. Olen hyvin suurpiirteinen (lue: huolimaton); tod.näk. siksi en voi sietää laskentaa, numeroita enkä muutakaan pilkunviilaamista.
10. Vaikka olen kotona homssantuu vailla mitään mieltä, töihin laittaudun aina huolella. Huoliteltu olemus on kuin panssari päivän koitoksiin.

Tämän kuten muutkin haasteet saa poimia blogistani ja jakaa eteenpäin. Minulla ei kerta kaikkiaan ole voimia keksiä mitään fiksuja kysymyksiä, mutta minusta nuo Ambran kysymykset olivat kyllä kiinnostavia (minun olisivat kategoriaa "viini vai olut" tai "suklaa vai vanilja" - ja ketä nyt semmoisiin kiinnostaa vastata).

ps. Vakuutus rakkaat muut haastajat: muistan kyllä teidät, mutta vastauksia vain vähän myöhemmin!

K.Ärjyperä (ihana nimi!): muistit minua 21.1.2013. Ei paha. Tästä ei ole kuin kuukausi!

Kukkavarvas: paiskasit muistaten 7.2. Tämähän on jo melkein tänään.

Ja sitten Ofelia ja Memmu 17.2. Te saatte vanhoina kantiksina eksklusiivikäsittelyä ja yritän vastata niin pian kuin mahdollista. Hahahahahahhaaa!



5 kommenttia:

  1. Mä olen siitä sussista täysin samaa mieltä! Yööökk!!

    VastaaPoista
  2. Maanvaiva: Tasan niin. Saatana ne japsitkaan maksalaatikkoa ja mämmiä naamaan halua mättää, miks siis meidän merilevää, häh!? Ambra: Olepa hyvä ja kiitosta. Mulla menee aina hetki näitten haasteitten kanssa kun aattelen aina että ketä nyt oikeasti kiinnostaa minun muistot/kokemukset/valinnat/muu sälä. Mutta onhan tässä edes Pakkaukselle jotain jaettavaa. Aattelin jopa, että tekisin näistä jutuista omakustannekirjan, niin sais tyttö muiston iiiihanasta äidistään.:-)

    VastaaPoista
  3. Mitä nämä haasteet ja haastaminen tarkoittaa? Olen jotenkin kehno bloggaaja varmaan, kun en osaa edes blogikieltä...

    VastaaPoista
  4. No miepä haastan Jonna seuraavaksi sinut niin pääset ihmettelemään.:-)

    VastaaPoista