perjantai 25. tammikuuta 2013

Myöhässä ja viinaa ja lääkkeitä

Mikä helvetti siinä on, ettei sitä enää äitinä voi normaaleja asioitaan hoitaa ilman jotain ihme kyyristelyä? Koko iltapäivän minua vaivasi nimittäin vanha tuttu Paskan äidin oireyhtymä ilman mitään järkisyytä.

Ensimmäinen niitti huonon omantunnon arkkuun tuli jo töistä lähtiessä. Huomasin, että kello tikitti. Se oli tikittänyt ja tikittänyt koko päivän, mutta en voinut oikein mitään. Jokainen, joka on jotain meidän firmassa, oli päättänyt haluta palaverin juuri minun kanssani. Juoksin tukka putkella koko päivän, puhuin suu vaahdossa ja vaihdoin ryhmää kuin kukasta kukkaan pomppiva mehiläinen. Kun kello näytti yli puoli viittä, oli pakko lähteä. Olisin halunnut lähteä aiemmin, mutta en halunnut raahata töitä kotiinkaan. Ja niinpä lapsukaiseni odotti tarhassa. Hävetti jo etukäteen. Perjantaina ja kello kohta viisi.

Totta vitussa Pakkaus oli viimeinen haettava. Automaattisesti tuli se tunne, että sinne se on hylätty, järjestelmän syövereihin - vaikka hain tytön aivan ajoissa ja sääntöjen mukaisesti.

Seuraavaksi lähdimme käymään apteekissa. Olin käynyt aamusta lääkärissä, koska niskani ja yläselkäni lihakset ovat ilmeisesti päättäneet toimia kuin yhdistymässä olevat mannerlaatat ja krampata tiensä kohti toisiaan hinnalla millä hyvänsä. Kärräsin siis penskan kanssani hakemaan kovaa kamaa; kipulääkettä ja relaksanttia, molemmissa kolmiot totta kai. Pakkaus oli ensi kertaa apteekissa ja yritti pölliä Ceralania sekä Mölleriä.

Minua eivät pienet kleptomaanikon oireet lannistaneet. Mutta se lannisti, että seuraavaksi tiemme oli vievä kohti "kaikkein parasta kauppaa". Eli Alkoa, totta kai.

En ole ikänäni vielä vienyt Pakkausta prosenttiputiikkiin (saavutus kai sekin), mutta en niskakrampeissani jaksanut teeskennellä paskan vertaa. Sehän olisi tarkoittanut, että olisin vailla mitään järkeä vienyt tytön kotiin ja lähtenyt viinakauppaan yksin ja eri reissulla joko samana tai eri päivänä.

Reissu oli joka tapauksessa tehtävä: mieheni pyöreitä juhlitaan viikonloppuna ja halusin yllättää hänet ostamalla hänelle jotain kunnollista kuohuvaa. Lähdin siis hakemaan mieheni synttäreiden sunnuntaibrunssin sähäköittäjäksi samppanjaa ja pullollista punaviiniä perjantai-illan ilostuttajaksi.
Kun ilman viiniähän ei tässä huushollissa juhlita (yhyy).

Pakkaus otti tietysti heti hyllystä pullon ja esitti sisilialaista punkkua. Minä hylkäsin valinnan liian halpana. Onneksi sain tartuttua pulloon ennen kuin se lensi säpäleinä lattiaan. Ja olisi maksanut jotain, oli halpaa tai ei.

Siinä Alkon kassallakos se omatunto parani, vaikka kassarouva oli oikea leidi eikä todellakaan mikään tuomitseva tantta.

Kun lopulta pääsin kotiin ja totesin miehelleni jotain tyyliin "Täällä taas malliäiti kurvaa kotiin" ja selitin mitä tarkoitin, jakoi hän minun kanssani viisauden hedelmän. Hän sanoi: "Aijaa. Myöhässä, kolmiolääkkeitä ja viinaa. No kirjoita sinne blogiis niin tulee parempi mieli."

Totta tosiaan. Niinpäs tulikin.


5 kommenttia:

  1. On ehkä pakko jakaa sulle tämä tarina: minä taas yksinhuoltajana jouduin hyvinkin usein toimittamaan Alkoasiani lapsen kera. Kun äitini sitten tuli kylään ja lähdimme kolmisin kauppaan, oli nolostus aivan megalomaaninen, kun äiti retorisesti kysäisi, että "missähän se Ping-viini on?" Ja esikoinen tietysti vastasi villisti viittilöiden, että se on tuolla reunimmaisena...

    VastaaPoista
  2. Meillä oli usein niin perjantaisin että haettiin laspet viiden pintaan päiväkodista ja voi että kun tuli joka hemmetin kerta huonoäitifiilis, eikä se auttanu että muulloin hain lapset 2-3 aikaan koska tein 30t/viikko!
    Nolointa mitä oon (omasta mielestä) tehny on se, kun oon hakenu tupakkaa (vieläpä sätkää) miehelleni kun oon ollu raskaana ja vielä viimesimmälläni! Tota ukkoa kun ei todellakaan jaksa jos siltä loppuu tupakka, alkaa vetään pahemmat itkupotkuraivarit kuin meidän 3-vuotias!

    VastaaPoista
  3. Marjaana: hehe, Ping-viini kuulostaa hyvältä ja coolilta vaihtoehdolta. Annahan tarkemmat koordinaatit. Frubert: Joo, meikä on aika usein viimeisten joukossa hakemassa kun teen ihan normi 7,5 h työpäivää, mutta jotain rajaa - kyllä mie aina perjantaina yritän neljältä viimeistään. Koska muuten tulee se paska omatunto löpisemään korvaan. On se kiva, kun on muitakin "huonoja" raskaanaolijoita. Meikää katottiin Amarillossa pitkään, kun vedin maha pystyssä alkoholitonta olutta.:-)

    VastaaPoista
  4. Ping-viiniä oli Alkossa joskus kultaisella 90-luvulla. Budjetti oli pieni, joten se taisi olla hinta/laatusuhteeltaan varsin kelvollista (lue: halpaa ja meni kurkust alas). Valkoviiniversiossa oli pyöreähkö, pingviinin muotoinen etiketti - ja tämälapsen silmää miellyttävä yksityiskohta selittää sen, että esikoinen muisti sijainnin, ei suinkaan taajat käyntimme ko. kaupassa ;-)

    Sitten lisää koordinaatteja vähän kalliimpaan ja laadukkaampaan ping-viiniin: http://hikipedia.info/wiki/Pingviini

    VastaaPoista
  5. Ou, olis niin coolia juoda Ping-viiniä (Pakkaus on hulluna Pinguun). Varsinkin kun tuo Hikipedian pingviini kuulostaa aika tyyriiltä meikän lompsalle. Tule takas rakas 90-luku!

    VastaaPoista