maanantai 15. heinäkuuta 2013

Vaaleanpunaisen paska isku

Tänään se tuli. Isku munille vaikkei munia olekaan.

Pakkaus istuskeli sohvanpäädyssä ja höpötteli muka viattomaan tyyliinsä tuttuja juttujaan.

"Niin siinä se on. Puhelin. Siellä oli selkkupojat. Selkkupojat on mummolassa. Ne ajaa pyölällä. Minäkin ajan pyölällä. Miniä olen iso TYTTÖ.....höpöhöpöhöpöhöpö.....Sitten tuli iso lintu. Ja se oli valis. Se valis sanoi että laaklaak. Ja sitten minä otin sen ämpälin ja sanoin...höpöhöpöhöpö....ja nyt mulla on tämä mekko kappi-koppi-happi-hoppi-lappi-loppi. Me ollaan lamppuja me ollaan lamppuja me ollaan lamppuja pömppölömp. Tää on minun lempiväli!

Tässä kohti minun korvani höristivät itseään kuin automaattisesti.

"Ai mikä on lempiväri?", minä typerä tietämätön tiedustelin.
"Tämä!", osoitti Pakkaus otsallaan killuvia jalokiviä. Vaaleanpunaisia sellaisia.
Kaikista tietävämpien ihmisten varoituksista huolimatta olin saada sydänkohtauksen. Sitkeästi yritin vielä pitää toivoa yllä. Ehkä olin erehtynyt.
"Niin siis mikä se sinun lempiväri on?", kysyin toiveikkaana.
"VAALEANPUNAINEN!", hihkaisi tynkä vailla hienotunteisuuden häivääkään.

Nyt makaan tässä sohvalla edelleen ja yritän toipua yhdistetystä aivo- ja sydäninfarktista. Ilmeisesti on vittu aivan sama, sanooko sanaa "vaaleanpunainen" edes ÄÄNEEN tytön kasvaessa. Se on se saatanan lempiväri, vaikkei lapsi sitä olisi koskaan nähnytkään.

Toivottavasti saan tulevaisuudessa edes yhden postauksen tehtyä. Hyvä kun pääsen huomenna töihin.

4 kommenttia:

  1. Otan osaa, vaikka näihin asioihin onkin vaikea löytää oikeita sanoja. Huomenna värit näyttävät jo kirkkaammilta!

    VastaaPoista
  2. Hei! Löysin just sun blogin ja aivan ihana lukea, että muidenkin lapset(ja muutkin vanhemmat) on tämmösiä.Ihan hiton jees! Tv.paska päiväkodin täti-äiti

    VastaaPoista
  3. Jälkeläisen tekijä: Kiitos lohdutuksesta. Odotan vielä kukkapuskaa haudatun äitiysambition muistolle.:-) Anonyymi: Onpas ihanaa että on myös paskoja päiväkodin täti-äitejä! Ne kun yleensä naamioituu niin taitavasti, että ihan oikeasti ajattelee, ettei niillä koskaan milloinkaan ikinä ole mitään negatiivisia ajatuksia mistään lapsiin liittyvistä...

    VastaaPoista
  4. vertaistukiryhmä voi olla ainoa pelastus tässä pinkki-asiassa. mä alan jo siedättymään kaikista petshopeista zuzupetseistä ja ylettömästä määrästä pinkkiä, sitä kun tuppaa tulemaan joka suunnasta. onkohan olemassa edes tyttöjen leluja, joissa ei ole häivähdystäkään vaaleanpunaisesta. ruskeilla nalleillakin on pinkit rusetit kaulassa. tosin elämää on helpottanut, että Ipanan lempiväri on tähän mennessä ollut aina sininen. ja itse vaatteissa suosin omaa lempiväriäni lilaa ja muutenkin jos voi valita, otan mielummin lilaa kuin pinkkiä.

    VastaaPoista