Yritin taas saada aikaan stressittömän joulun. Vielä on kehityttävää, mutta joka erheestähän oppii. Tässä tämän joulun harjoituksen tulokset:
1. Raivohullun piparin koristelun jälkeen piparit saatiin suvereenisti paikoilleen kiristämällä Pakkausta. Äiskä ei katsokaas viitsinyt stressata ja tuhlata voimiaan turhaan neuvotteluun vaan käytti aina hyväksi havaittua keinoa tyyliin "Et saa yhtään piparia tai herkkua, jos nyt ei ripusteta näitä muuallekin. Ja lakkaa huutamasta!"
2. Raivohullun piparin koristelun jälkeen Pakkaus iski salaa kiinni äiskän helminauhoihin ja ripusti myös ne joulukuuseen. Äiskä ei viitsinyt ottaa stressiä ja kiskoa koruja pois, sillä siitä vasta stressiä olisikin seurannut (= kaikki korut kiertyneinä helvetin terävien neulasten joukkoon). Sinne jäivät.
3. Tein itse VAIN konjakkikostutetun (viinaa jee jee) joulukakun, pestogratinoidun possun, punaviinikastikkeen, uunivihannekset ja tomaattisen lihakeiton. Loput (= puolet) onnistuin keplotelemaan omalta äidiltä tai nettikaupasta. Tällä reseptillä stressittömyys kyllä jäi vielä vähän puolitiehen. Ensi vuonna ostan Atrian valmiskinkun ja lätkäisen sen Saarioisten kylmien laatikkopinojen kanssa pöytään. On siinä sitten kivaa askartelua vieraillakin, kun valkkaavat lempparilaatikkonsa ja kinkkumäärän lautasille ja pyöräyttävät mikron kautta.
4. En ottanut pulttia edes siitä jättimäisestä sianpunaisesta rinsessan linnasta, joka jouluaattoiltana kohosi estämään televisionkatseluni. Vapautin itseni nimittäin sianpunaisen pelosta jo etukäteen ja ostin sen perkeleen linnan ihan itse (= tämä on pohjamuta, ihan varmasti on!!!).
5. Nukahdin jouluaattona ennen kello yhtätoista ja heräsin aamulla kello yksitoista. Takuuvarma merkki stressittömyydestä - varsinkin, kun olin uhannut ukkoa suurin piirtein navetan taakse marssittamisella, jos joutuisin heräämään yhtään aikaisemmin kuin aivoni päättäisivät.
6. Siivosin raivohullun joulupukkijuhlan jälkeen jäljet. Tämä ei ollut stressitöntä vaan stressittömän joulun stressipiikki. Vitun ihanaa. Vain miljoona tyhjää pahvipakkausta, muovipussia, legopalaa, kirjaa, lelua, pukua, palapeliä sekä pari prinsessalinnaa. Enkä nyt viitsi edes aloittaa niistä ruoanjätteistä ja astioista.
7. Olen hillunut koko joulupäivän pyjamassa tukka pystyssä. Paitsi kun kävin ulkona juoksemassa kympin. (JOO JOO, saa oksentaa, mutta oli pakko leuhkia.)
8. Pakkaus on niin haltioitunut saamistaan miljoonista lahjoista, ettei halua lähteä ulos eikä syödä. Mahtavaa! Ei painetta tehdä/tarjota ruokaa eikä mitään outoa leikkipuistovaeltelua puolipimeässä sadesäässä.
9. Huomenna pitää matkustaa Tampereelle ja takaisin, jossa odottaa helvetinmoinen reuhka meluavia sukulaisia sis. kaksi lasta Pakkauksen lisäksi. Ei kovin stressitöntä, mutta eipä tarvitse tehdä itse ruokaa tai toimia Pakkauksen statistina tytsän oudoissa leikkikuvioissa, joita en ymmärrä laisinkaan (palataan näihin myöhemmin).
10. Joulupäivän kääntyessä iltaan suunnittelen ensi joulua a) Rukalla b) Karibian risteilyllä c) ihan missä vaan, missä kaikki kannetaan valmiina nokan eteen eikä tarvitse röhnöttää jossain vieraissa nurkissa, missä ei saa piereskellä ja kitistä kaikessa rauhassa.
Stressitöntä joulunjatkoa teillekin!
Puoli sukua aattona kestinneenä ja tänään kahdessa paikassa kahden lapsen kanssa vierailleena, päätin että ens jouluna mennään aatoks mun vanhemmille, joulupäiväks miehen vanhemmille ja tapani röhjötetään kotona pyjamissa. Yhtäkään ruokaa en tee ite, vaan äitiltä/anopilta pummin (siis en aio ees tarjota rahaa vastineeks, eikä ne varmasti ees huolis) ruoat! Ja siivoanki vain pintapuoleisesti (tuli meinaan aatonaattona leivänpaahdinki putsattua sisältä uudella hammasharjalla), eli toivottavasti jokin ääni päässä ei silloin saa taas puunaamaan joka koloa hiki otsalla valuen! Eli stressitöntä loppu joulua sullekin ja tähdätään siihen ens vuonna toden teolla! :D -Anniinu
VastaaPoistaLoistavia päätöksiä! Tsempatkaamme toisiamme pitkin vuotta, että pysyvät mielissämme!:)
VastaaPoistaNyt alan kohta ottamaan henkilökohtaisesti.
VastaaPoistaAi niin. Muista, että olen useaan otteeseen painottanut, että osaan/tykkään kokata. En ole ollut epärehellinen. Mutta siivous vituttaa aina. Aina. Aina. Iankaikkisesti. Aamen.
PoistaMe understand, mut hei. Ens vuonna taas pohjoisen joulu. Pelkkää suklaata ja merilappilaista viinanjuontia.:-) säilyy tasapaino.
VastaaPoistaMä oon tullut siihen tulokseen, että vaikka kuinka joulusta ja joulukuusta saisi pidettyä stressin kaukana, niin asteen menee sähläyksen puolelle. Aina.
VastaaPoistaTerkuin Jonna // Monna Sunshine