V*ttupäivän lällypelastus

Kyllä tänään vitutti. Vitutti niin saaaaaaaatanasti. Ja melkein koko päivän.

Vettä satoi, nukuin vitun kivat viisi tuntia Pakkauksen kantapää suussa tai päässä, ja sitten piti vittu vääntää jotain vitun paskaraporttia, josta ei tullut mitään vitun tolkkua.

Kaiken lisäksi pomo tuli perjantai-iltana kello neljä antamaan vitun upeaa paskapalautetta, jota en mielestäni ollut ainakaan kokonaan ansainnut. Pidin turpani kiinni, koska asioitten kusemiseen oli ollut monta eri syytä: vitunmoinen työähky ja kiire, tietämättömyyteni kyseisen asian etenemisestä ja väärät oletukset, joita minun oli mahdotonta välttää, kun ei ole vittu vielä sitä kristallipalloa.

Kun sitten palasin kotiin tupakalta vahvasti lemuten, äärimmäisessä berserkkiraivossa ja itku kurkussa, alkoi helpottaa. Äitini, joka on - luojan kiitos - taas täällä, oli laittanut jauhelihapihvejä sipulin kanssa ja Pakkaus esitteli Polar-mainoksesta oppimiaan Kiira Korpi -maneereja ("Pakkaus huistelee!").

Vittupäivän lopullinen pelastus oli vasta kuitenkin tulossa. Köllähdin puoli ysin aikaan pienen viereen nukuttamaan natiaista. Luin muumikirjan. Pakkaus vaati toista. "Ei, nyt nukutaan. Nyt luettiin jo kirja", minä selitin. Pakkaus tyytyi kohtaloonsa, mutta ilmoitti sitten, että "Äiti ei laula tuutulaulua!" Minä siihen, että "Ei sitten. Hyvää yötä."

Hetken päästä pimeydestä ryömi käteeni pieni käsi ja Pakkaus kuiskasi: "Äiti.."
"No mitä?", minä kuiskasin.
"Äiti laulaa tuutulaulun", Pakkaus kuiskasi ja kiehnäsi lähemmäs.
Mitäpä siinä muuta kuin Tuu-tuu-tupakkarullaa jollottamaan. Tenava lussutti peukaloaan ja kun laulu loppui, hän kuiskasi taas.
"Äiti."
"No mitä?", minä kuiskasin takaisin.
"Pakkaus on äitin pikku piika."

Minä, kovasydäminen päähänpotkittu vittuja koko päivän päässäni viljellyt ammattikyynikko sain ehkä jonkin roskan silmään, kun se saatana alkoi vuotaa.
"Äiti", kuiskasi Pakkaus vielä kertaalleen.
"No mitä?", minä pehmoperseilijä nikottelin vielä.
"Pakkaus tulee äitin syliin", kuului vierestäni.
Sitten pieni persus hinkkasi itsensä aivan minuun kiinni ja käteni kaivettiin jonnekin patjan ja pienen lämpöisen kehon puristuksiin.

Lähti kaikki vitutus tiehensä siltä makaamalta. Anteeksi nyt tämä kammottavan sokerinen kommentointi  jo etukäteen ja älkää vittu nyt herkkänahkaisimmat lukeko eteenpäin, mutta kyllä tänään tuntui siltä, että äitiys on ihanaa. Ihan vitun ihanaa.