lauantai 6. huhtikuuta 2013

Sairaan äidin makuuleikkivinkit

On haasteellista olla äiti ja erityisen haastavaa se on, kun on itse kuumeessa ja lapsi terve kuin pukki.

Ainakin meillä Pakkaus on kiertänyt koko päivän olohuonetta kuin kissa kuumaa puuroa ja päätynyt aina lopulta samaan pisteeseen mistä lähti  - eli minun luokseni. Joka kerta hän vaati/vinkui/ulvoi/maanitteli mukaan leikkimään.

Koska en todellakaan kuumepäissäni ala riehua tuolla Ikean sirkusteltassa tai rakennella perse pystyssä junarataa (joka on muuten huulipunassa), kehitimme yhdessä lapsoseni kanssa oivaltavia tapoja kuluttaa aikaa siten, että äiskä voi lahnailla peiton alla perse homeessa.

Kaikkein mystisintä tässä makuuleikkitoiminnassa on ollut se, että itse mukulakin on vaikuttanut oikein tyytyväiseltä. Koska teitä influenssan/keuhkoputken tulehduksen/ muun määrittelemättömän räkätaudin uhreja on varmasti muitakin, jaan jälleen aivan ilmaiseksi uskomattoman viisautemme hedelmiä.
Näillä leikeillä kuluu aika kuin siivillä:

1. Päivän liikuntaleikki eli Söpön pikku tiikerin heittoharjoitukset



Leikki alkoi siten, että Pakkaus nappasi tiikeriään perseestä kiinni ja huitaisi sen räjähtävällä voimalla kohti pärstävärkkiäni.

"OTA KIINNI", karjaisi kakara.

Pehmokissa läjähti suoraan keskelle räkänokkaani, samalla kun aina yhtä hienotunteinen jälkeläiseni hohotti helvetillistä räkänaurua. Minähän en pekkaa pahemmaksi suostunut, joten nakkasin elukan epelille takaisin. Tätä jatkui ehkä kymmenen minuuttia. Erittäin liikunnallista Pakkaukselle ja minä jouduin käyttämään vain käsivarttani (!).


2. Päivän laululeikki (sis. aatteellinen kasvatus): Kuvalaulanta teoksen Piranesi pohjalta 
(jokin muukin teos voi soveltua, jos siinä on kuvia)


Tämä leikki oli erittäin monipuolinen. Se eteni siten, että ensin Pakkaus kävi kaivamassa kirjahyllyä, valitsi lupaavimman teoksen, avasi etukannen ja alkoi laulaa. Etusivulla oli tähden kuva, joten laulu meni luonnollisesti näin: "TÄHTI TAIVAHALLA TÄHTI TAIVAHALLA TÄHTI TAIVAHALLA TÄHTI TAIVAHALLA x 20 krt.

Tämän jälkeen katselimme kantta ja minä valistin, että kannen punainen tähti (ylhäällä keskellä)  tyypillisesti symbolisoi kommunismin aatetta. Keskustelimme aiheesta tovisen. Pakkaus nyökytteli asiantuntevasti ja ynähteli "Mmh-h. Kyllä!"

Tämän jälkeen siirryimme itse kuvalaulantaan. Pakkaus valitsi kuvat ja minun piti laulaa. Yksi laulu piti esittää kannen kuvan pohjalta ja sen totta kai teinkin. Laulu kulki jotenkin näin:
"Siinä onpi koriste-koriste-koriste-listoja, niillä isot talot koris-teee-e-llaan. Listat ovat kiveä kiveä kiveä, kiveä joo. Kivestä myös taloja raken-ne-e-taaan."

Kun lopetin kuvalaulannan, nyökkäsi laulattajani aina hyväksyvästi ja kannusti vielä päälle: "Hyvä äiti!"

Erittäin palkitsevaa ja itsetuntoa kohottavaa myös itse äidille.

3. Päivän piirustustuokio: Isi, muotokuva ja kuningas



Tämä leikki alkoi tietysti siitä, että mukula yritti kiven kovaan vaatia minua lattialle piirustushommiin. Kun Muhammed ei suostunut kirveelläkään lähtemään peiton alta vuoren luo, saapui vuori lopulta Muhammedin luo. Ja sen mukana tuli puuvärit ja paperia.

Ensin äiskän piti piirtää isi. Kuumeisenkin ihmisen saa nauramaan (ja yskimään), kun oivaltaa mitä väärä kulma piirtäessä tekee kuvattavalle. Jos joku luulee tuon psykopaatin pallopään tunnistavansa, älkää herranjesta paljastako henkilöllisyyttämme.



Kun isin kuva oli valmis (jälleen"HYVÄ ÄITI!") Pakkaus vaati, että isistä tehdään prinsessa.

Kieltäydyin ehdottomasti sillä perusteella, ettei isi voi millään olla prinsessa. Jalona ihmisenä tulin kuitenkin puolitiehen vastaan ja totesin, että isi voisi olla kyllä kuningas. Pakkaus ymmärsi näkemykseni ja suostui siihen, että isistä tehtäisiin kuningas.





Tässä kuvassa isillä on siis päässään kruunu ja olalla kärpännahkaviitta. Isi tosin itse kommentoi, että kyseessä voisi kärpännahan sijasta olla myös boa. (Ja kuvissahan ei perkele ole mitään laatuvikaa, jos ette mitään erota. Menkää silmälääkäriin.)

Siinäs näette! Kyllä paskemmassakin kunnossa paskempikin äiskä voi lapsensa kanssa harrastaa - ja vielä vaikka mitä! Ja mikä tärkeintä, ilman että ruho liikahtaa sekunniksikaan sohvalta.

Tehkäähän perässä. Ja kertokaa omia vinkkejänne, sillä huomisen makuuleikit ovat vasta tulossa.

4 kommenttia:

  1. Me leikittiin usein nukkumista/piilosta peiton alla, kun en raskaana ollessani kyennyt suunnilleen kylkeä kääntämään. Isä kun tuli kotiin, tyttö huusi jo ovelta "peumaamaan!!" kun oli niin kyllästynyt seuraani.

    VastaaPoista
  2. :-D Tämä kuulostaa oivalta vaihtoehdolta! Otan heti listoille, kiitos!

    VastaaPoista
  3. Hahahahaha :D Sää se kirjotat kivasti!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kaunis! Ja olenhan myös viisas, kuten huomaat.:-)

    VastaaPoista