Hellepäivästä helvettiin

Tänään olimme kesävieraittemme kanssa kuuman päivän kunniaksi rantsussa. Ängimme Lidlin kassin täyteen tärkeitä tuotteita kuten pyyhkeitä, arskarasvaa ja huovan. Sitten haimme Valintatalosta terveysevästä kuten kolmioleipiä, sipsejä, suklaata ja pillimehuja.

Kun pääsimme kohteeseen, olin vallan tyytyväinen. Ranta oli rauhallisempi kuin se tavan Mukkula, jossa normaalisti vietämme hellepäivää ja olin muistanut rasvata piltin jo ennen kotoalähtöä ja ottaa sille lätsänkin mukaan (= malliäiti). Parkkeerasimme varjoon ja aloimme tietysti heti mässyttää eväitämme. Tai kaikki muut paitsi minä alkoivat.

Tyttäreni nähkääs villiintyi täysin kymmenien lasten läsnäolosta, veden läheisyydestä ja ympärillä kasvavista puskista. Painoin hiki päässä palleron perässä. Jo vartin päästä päätin päästää edes lapsen kärsimyksistään ja kiskoin tältä mekon ja vaipan kuikkaan. Siitä irtosi entistä suurempi ilo (täytyy kyllä todeta että kyllä olisi irronnut allekirjoittaneeltakin, jos olisi kehdannut pilheili paljaana kirmata).

Pakkaus jatkoi poukkoiluaan pitkin nurmikenttää nakuna - hallitsemattomasti kuin kesken puhalluksen irti päässyt ilmapallo. Jos suunta ei ollut syöksyä kohti rantaa, hän lähti kohti ajotietä. Lopulta onnistuin ohjaamaan lapsen keskelle nurmikkoa.

Kävelin verkkaisesti perässä, kun penska ähelsi eteenpäin ja kumartui vähän väliä noukkimaan joko apiloita, keppejä tai jotain epämääräistä orgaanista roinaa aarteikseen. Löysipä hän ihka oikean kävynkin. Päästyni hetkeksi rauhoittumaan ja lantustamaan hiukka hitaammin, lamaantui mieleni liian autereiseksi enkä huomannut, että olimme saapuneet kymmenen metrin päähän metsänreunasta.

Juuri silloin otti tynkä jalat alleen. Ilmiselvästi siksi, että hän oli havainnut helvetillisen kasan nokkosia, jotka kasvoivat puolitoistametrisenä pusikkona aivan hänen ulottuvillaan. Hyppäsin kuin Tommi Evilä ja sain kuin sainkin ipanasta niskalenkin juuri kun hän oli syöksymässä käsi ojossa kohti kaikkien aikojen nokkosrokkoa.

Nyt olen takaisin kotona ja huomaan, että kaikki eivät suinkaan olleet yhtä onnekkaita. Minulla kun ei ollut omaa äitiä matkassa. Tajuan näköjään kyllä jo olla hyppäämättä nokkospuskaan, mutta en sitä, että hellepäivänä olisi hyvä rasvata lapsensa lisäksi omakin iho. Au.

ps. Läträsin naamaan ja niskaan after sun -lotionia. Au saatana. Sitten menin sänkyyn peiton alle. Au vittu saatana! Tulossa night to remember.