Tässä taas perjantain kokooma ihania asioita:
On niin helvetin ihanaa, kun voi puhua lapsen kanssa aivan kuin se olisi oikea ihminen. Ja niinhän se jo kypsässä 2,5 vuoden iässä onkin. Jos toimin kuin idiootti, saan myös palautetta: "Äiti on höpsö!"
On ihanaa, kun mukula osaa pyytää sipsejä ja alkaa huutaa torvi suorana, jos ei niitä heti saa. Ei tarvitse ihmetellä, että mitä helvettiä se huutaa.
On ihanaa, kun penskalle osoittaa sitä sipsipussia ja sanoa"Hae itte", ja se todella osaa mennä ja hakea. Ei tarvitse itse joka asiaa tehdä.
Se osaa myös vaatia suklaata, jos isi sitä syö ja hän ei. Tämä nyt on merkki oikeasta korkeammasta älykkyydestä. Kuka vittu lappaa naamaan lihaperunasoselaatikkoa, jos joku mättää vieressä naamaan herkkusuklaata?
Se osaa valita vihreän (!) hammasharjan vaaleanpunaisen sijasta. Jonkin on TÄYTYNYT toimia kasvatusstrategiassani!!!!!. Olen superäiti!
Se osaa huutaa vessasta "Pyyhkimään!" Ei perseenpesua, ei vieressäkyttäämistä ja -huolehtimista. Toimintaa vasta kun sitä vaaditaan.
Se osaa viihdyttää itse itseään palapelien ja Teletappien kanssa ja satunnaisten saatavilla olevien Fairy-purkkien, meikkien ja tussien kanssa. Seinät ja lattia eivät kyllä aina kiitä, mutta mitä sitten. Tartte saakeli koko ajan olla jonkin helistimen kanssa räpeltämässä.
Ja mikä tärkeintä, se osaa kävellä 12 sentin koroilla. Tiedän ettette usko, joten tässä todiste:
 |
| Kuva ei ole koroille eduksi, mutta mitattu on: nämä ovat todellakin 12 senttiä korkeat. |
Muija veteli Vic Matiéilla kuin vanha konkari ja minulle sentään ihmetteli tänään naispuolinen työkaverikin, että "Miten sä vooiiiiit noilla koroilla kävellä?"
Tehkää te muut vaan niitä vauvoja. Meikä kasvattaa tästä yhdestä ihmistä ja iloitsee joka päivä.
Jotenkin tuli hyvä mieli tästä kirjoituksesta. Täällä ollaan vielä masuvauva-vaiheessa ja olen pohtinut, että eikö tätä aikaa tule ikävä sitten kun se toukka tulee ulos ja itkee ja huutaa ja itkee vähän lisää. Mutta pitää muistaa että nopeasti se siitä kasvaa ja sit sen kanssa voi oikeasti touhutakin jotain :)
VastaaPoistaMukavaa, sitä tunnetta yritin välittääkin. Mulle raskaus oli raskasta aikaa, koska se oli fyysiesti ja henkisesti kummaa aikaa (sain esmes paniikkikohtauksia, mitä ei ikinä ole mulle tapahtunut) - johtui varmaan siitä, että en enää uskonut edes tulevani raskaaksi hirveistä toiveista huolimatta ja pelkäsin kaiken menevän koko ajan pieleen. Ja kun vauva tuli, olin aivan paniikissa ensimmäisen vuoden ajan. Kyllä nyt on aika helppoa, täytyy sanoa. Ja ihanaa, kun huomaa, että se lapsi oikeasti kasvaa, kehittyy ja fiksuuntuu.
VastaaPoistaNiin ja tsemppiä odotukseen - ei oo helppoa sekään...:-)
VastaaPoistaOlen niin samaa mieltä. Meillä kohta 2 vee poika ja tekisin HETI lisää lapsia jos ne sais tänne maailmaan just tässä iässä. Vaikka poika onkin kiltti ja oli helppo vauva, en yhtään kaipaa sitä vauva-aikaa.
VastaaPoistaT: Jessi
Juuri näin!:-)
PoistaOlen kateellinen Pakkaukselle (ja sitä mieltä että olet superäiti sen kasvatettuasti, ihan ehdottomasti) koska korkeassa (2x)20 vuoden iässäkään en osaa kävellä noin korkeilla koroilla. Kateellinen ja vaikuttunut!!!
VastaaPoistaEi tartte olla kateellinen. Kuten kollegoille olen kertonut, kyse on vain harjoituksesta. Nämäkin kengät ovat oikeasti TODELLA mukavat, mutta tekniikka kävellä pitää tajuta. Kerran kävelin 2 km 10 cm korkuisilla Chie Miharoilla. Eikä rakon rakkoa. Kyllä koroilla pystyy jos kyseessä on laatukengät.
VastaaPoistaMeidän junioritason liigalainen on vasta 5 kuukautta, ja täytyy sanoa että mitä enemmän toukalle kehittyy aivotoimintaa, sen paremmaksi tämä elämäkin käy.
VastaaPoistaRaskaus oli itsellenikin asia, josta en juurikaan osannut nauttia. Johtuen juuri myös peloista ja stressistä, mitä se koko 9 kuukauden paisuminen oikeastaan koko ajan oli.
Mutta vielä noista koroista. Olen itsekin kateellinen. Tällaisena tasamaan tennareilla tallaajana minäkin saan vain haaveilla siitä että ehkä joskus oppisin kävelemään koroilla ilman että taitan nilkkaani.
Tätä oli jotenkin ihan hillitön lukea :D Koska mulla on nyt ihan toisinpäin tällä hetkellä. Musta on ihanaa kun toi vauva on hiljaa eikä puhu mitään. Se ei pääse karkuun mua ja hommat mitä tehdään on pitkälti perushoidollisia.
VastaaPoistaNoi on oikeasti lähestulkoon terapeuttisia juttuja noiden kahden teinin kanssa jotka ei oo saatana ikinä hiljaa ja vaan väittää vastaan kaikesta ja perseilee muutenkin :P
Jep, kyllä taaperot hakkaa vauvat viihdytyspotentiaalillaan ja omatoimisuudellaan! Vauvatkin on kivoja mutta kyllähän sitä aika kiinni siinä silloin on ja vuorovaikutus vähän eri tasoista.
VastaaPoistaNakkasin sua muuten blogitunnustuksella, eli laita kiertoon jos huvittaa :)
Eeeei, kyllä se vauva-aika oli ihanampaa ja helpompaa kuin tämä alle 3v-aika! :O Mä kaipaan vauva-aikaa...
VastaaPoistaJaksatkos vastata mun kysymyksiin haasteessa? :) Haluaisin kuulla sun ajatukset! Sovelsin sitä niin että ei tarvii muita kyssäreitä ottaa ja keksiä kun toi haaste on ollut jo joka paikassa...
Gampela: Ehkä sitä osaisi olla stressaamatta niin paljon jos pamahtaisi uudelleen paksuksi? Olen kyllä aikas ylpeä koroillakävelytaidoistani: en ole mitenkään ultranaisellinen tapaus enkä seuraa muotia, mutta korkeakorkoisiin kenkiin olen aina ollut aivan heikkona. Kukkavarvas: joo tosiaan, voihan tuo mieli muuttua kun Pakkauksesta kuoriutuu joka asiasta länkyttävä teini. Mutta se aikahan on vielä kaukana-kaukana (samoin ajattelin vielä 2 v. sitten tuosta uhmaiästä - aika menee ihan sikanopeasti). Memmu: Mullä kävi just eilen kaveri, jolla on 8,5 kk ikäinen poika. Onhan se ihana ja suloinen, mutta kyllä se oli ihan kiva työntää äidlleen, kun sillä tuli lörtsyt housuun. Ainakaan toistaiseksi ei se vaippahuolto ainakaan houkuttele pätkän vertaa.:-)
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta, se on aina mieleen, vaikka oonkin vähän laiska niitä kierrättämään. Ofelia: höpöpöpö, nyt sie et muista niitä unettomia öitä ja valvomisia ja paskanpesua. Paitti jos oot niin hullu että tykkäsit siitä.:-) Kiitos sulleki haasteesta, on aina kiva kun ihmiset muistaa, mutta samaan aikaan huono omatunto kun en saa sitte vastattua niihin. Oiskohan sama kuin tuo Memmun paiskaama, niin vois vaikka yhdistää...:-)
Noh, tääl on kuule vieläkin yövalvomisia ja paskanpesua että se siitä! :D Pottaa tuo lapsi vihaa eli vaipoilla mennään ja nukkua ei saa. Vauva-aika oli ihanaa ja hormonit antoi voimia. :) Sitä paitsi vauva ei puhunut ja repinyt mua mihinkään...
VastaaPoistaTsemppiä sitten sinne - odottavan aika on pitkä mutta kyllä se siitä. Jatkuva pulputtaminenkin osaa olla kyllä joskus rasittavaa, mutta tietääpä ainakin mitä tenavan päässä liikkuu.:-)
VastaaPoista