Perheriita ja kuinka se kuopataan

Jälleen eriteasiaa (aivan tunnen innostuksenne!), mutta myös perhedraamaa (tadaa!).

Olemme haljeta ylpeydestä, sillä Pakkaus on viimein ja vihdon oppinut sisäsiistiksi. Pissa lorahtaa melkein poikkeuksetta pottaan ja paskakikkareitakin olen joutunut jynssäämään persuksesta viimeksi joskus kolme viikkoa sitten.

Pottailu on kuitenkin aiheuttanut myös kummallisia lieveilmiöitä. Yhtä niistä jouduin juuri äsken todistamaan.

Tynkä roudasi pottansa vessasta olkkariin (telkusta tuli ilmeisesti jotain helvetin tärkeää kuten mainoksia) ja rupesi toimiin. Lotina vain kävi ja me onnelliset vaippavapautuksen saaneet vanhemmat seurasimme polleina sivusta - aivan kuin saavutus olisi omamme. Kun homma oli hoidettu, nousi nassikka potaltaan ja nosti pottansa sisältöineen kaikkineen kainaloon.

Tässä vaiheessa astui isi olohuoneen lattialla vaarallisen näköisesti taiteilevan pissakuskin tielle.

Isi: "Heiiii! Annas se potta tänne! Nyt toi kyllä putoaa."
Pakkaus: "Ei. Pissa vessaan!"
Isi: "Nyt on kuule pitkä matka! Varovasti!"
Pakkaus (horjahdellen piipaa-auton ylitse kusiloota kainalossa): "Ei! ITSE. Pissa. Vessaan."
- - -
Isi: "Mut heeiii! EII! Sullahan on housutkin kintuissa! Nyt annat sen potan tänne!"
(takavarikoi potan puolentoista metrin korkeuteen)

Puhkeaa pelottavan kovaääninen perheriita isän ja tyttären välille.

Pakkaus: "EIIIIII!!!!! ANNA POTTA! ANNA POTTA! ANNA POTTA! POTTA TÄNNE! BY-HYYYYYYY!!!"
Isi: Mitäh? EI!
Pakkaus: Anna potta! Isi antaa potan. POTTA TÄNNE! (äänensävy on sellainen, että tyyppi lisäisi perään vielä "vitun urpo", jos osaisi (onneksi ei osaa)).
Isi: No vedä ees housut jalkaan!
Pakkaus alkaa parkuen kiskoa pikkareita ja pöksyjä jalkaan ja vollottaa kovaäänisesti pottansa perään kuin itkumuurilla märisevä ämmärukka.
Isi (hermona): Joo joo, annan annan! Mut nosta nyt ne housut!"

Lupauksen kuultuaan vilauttaa nassikka housut jalkaan pikavauhtia ja vain toinen perspuolisko jää näkyviin.

Pakkaus: "Y-hyy. Potta TÄNNE!"
Isi (alistuneen pelokkaana): No niin. Ota. Tossa on.
Parku loppuu yhtä nopeasti kuin tuulilasiin lätkähtävän itikan ilmalento.
Pakkaus (tyynenä kuin Buddha ja onnellisena kuin orava): Potta - nyt vessaan!

Isän ja tyttären muodostama majakka ja perävaunu raahustavat kohti vessaa kuin kuninkaallinen hautajaissaattue. Hetken kuluttua kuulen, kuinka kusi kuopataan. Pakkaus painaa vessanhuuhtelunappulaa (tärkein osa rituaalia) ja viimeisin tuote on taas entinen.

Perhekriisi on ohitse. Olisipa tämä yhtä helppoa sitten kymmenen vuoden kuluttuakin.